Asiantuntijapankki

Laura-Elina Aho on väitellyt 2023 Helsingin yliopistosta teatteritieteen oppiaineesta aiheenaan suomenkielisen teatterin varhaisvaiheet, teatterin rooli kansallisuuskokemuksen ja sukupuolittuneen kansallisuuskuvaston rakentamisessa. Muussa tutkimustyössään hän on käsitellyt muun muassa näyttelijä Ida Aalbergin vaiheita sekä sotien muistamista kotimaisen teatterin kentällä. Kirjoittamisen ja luennoimisen lisäksi Aho toimii hallintotehtävissä säätiökentällä sekä nykytanssin vapaalla kentällä.

Pidän itseäni teatterintutkimuksen generalistina. Ominta alaani on teatteriesityksen tarkastelu osiensa ja niiden keskinäisen vuorovaikutuksen muodostamana kokonaisuutena, jossa tekijöiden - näytelmäkirjailijan, ohjaajan audio-visuaalisten suunnittelijoiden ja näyttelijöiden/esiintyjien - tavoitteet kohtaavat taiteelliset konventiot ja tuotannolliset mahdollisuudet. Metodologinen osaamiseni pohjautuu pääasiassa filosofisiin lähtökohtiin. 

Väitellyt 2011, tutkijana Tampereen yliopiston Esityksen ääret -ryhmässä. Menee helposti vaikean teoreettiseksi, mutta yrittää parantaa tapojaan. Tämänhetkisenä tutkimusaiheena performatiiviset utopiat, aiemmin julkaissut kourallisen artikkeleita ja kaksi monografiaa (molemmat Palgrave Macmillan): Theatre/Ecology/Cognition: Theorizing Performer-Object Interaction in Grotowski, Kantor, and Meyerhold (2012); Theatricality and Performativity: Writings on Texture From Plato’s Cave to Urban Activism (2018).

Ammatillinen taustani on puku- ja esityssuunnittelusta esittävissä taiteissa (mm. nykyteatteri- ja tanssi, sirkus, revyyt) ja olen työskennellyt niin puku-, tila- ja valosuunnittelijana, ompelijana, tarpeistonvalmistajana, järjestäjänä, pukijana kuin esiintyjänäkin. 2021 alkanut väitöskirjatutkimukseni tarkastelee materiaalilähtöisiä ja kehotietoisia devising-menetelmiä pukusuunnittelun lähtökohtana. Vuodesta 2019 olen myös opettanut pukusuunnittelua Aalto -yliopistolla.

Tärkeimmät tutkimuskohteeni ovat nykyteatterin ja nykynäytelmäkirjallisuuden poliittisuus ja erityisesti niiden suhde ekologisiin kysymyksiin. Erityisalaani ovat esitysten ja näytelmien analyysi. Lisäksi olen kirjoittanut Suomen teatterihistoriaa käsitteleviä teoksia. Opetan laajasti teatteritieteen alan kursseja, olen tehnyt oppimateriaaleja ja minulla on opettajan pätevyys.

Olen erityisesti suomalaiseen teatteriin ja näytelmäkirjallisuuteen perehtynyt tutkija. Olen kiinnostunut erityisesti teatterin ja kirjallisuuden historiasta osana yhteiskunta- ja kulttuurihistoriaa sekä toisaalta kirjallisuuden/tekstin ja teatterin/esityksen välisistä suhteista. Väitöskirjassani tarkastelin sitä, millaisin keinoin KOM-teatterin 1970-luvun jälkeisissä esityksissä muisteltiin taistolaisuutta.