KANSANTEATTERI JA TYÖVÄENTEATTERI TÄNÄÄN
Teatterintutkimuksen Seuran kevätpäivät 2020
Esitelmäkutsu
Teatterintutkimuksen Seura TeaTS kutsuu esitelmöijiä kevätpäiville, joilla pohditaan kansanteatterin ja työväenteatterin olemusta ja nykytilaa.
Kevätpäivät pidetään ma 16.3.2020 Tampereella yhteistyössä Tampereen Työväen Teatterin sekä sata vuotta täyttävän Työväen Näyttämöiden Liiton kanssa. TeaTSin seminaarin ja vuosikokouksen jälkeen ohjelmassa on TTT:n Eino Salmelaisen näyttämöllä TNL:n järjestämä paneelikeskustelu sekä TeaK:n ja NÄTY:n teatteriopiskelijoiden kurssityönä valmistama demoesitys ”Ehdotuksia uudeksi työväenteatteriksi”.
Kansanteatteri ja työväenteatteri ovat latautuneita käsitteitä, joille on annettu eri aikoina ja eri maissa erilaisia merkityksiä. Utooppiset teoriat ja ohjelmajulistukset eivät välttämättä ole toteutuneet käytännön tasolla. Kansanteatterissa kyse voi olla suurelle yleisölle suunnatusta matalan kynnyksen teatterista, muodoltaan suurisuuntaisesta joukkojen teatterista tai suuria yleisömääriä houkuttelevasta, populaarista teatterista. Kyse voi olla teatterista, jossa myös tekijät ja esiintyjät ovat ”tavallista kansaa”, harrastajia.
Työväenteatterin käsite korostaa teatterin luokkasidonnaisuutta. Kyse voi olla rajattua kulttuurista, yhteiskunnallista tai poliittista valistustehtävää toteuttavasta didaktisesta teatterista, joka sitoutuu tietynlaiseen ohjelmistoon ja pyrkii vaikuttamaan erityisesti työväenluokkaiseen yleisöön. Vaikka ’kansanteatterin’ käsite tuntuu väljemmin syleilevän kaikkea, sekin leimaa ja sulkee ulkopuolelleen ’eliittiteatterin’, joka voi merkitä esimerkiksi sisällöltään vaikeaselkoista, sosiaalisena rituaalina eksklusiivista tai lipunhinnoiltaan kallista pienten yleisöjen teatteria.
Suomessa työväenteattereiden edustaman kansanteatterin monisyinen perintö jatkui 1900-luvun jälkipuoliskolla uusissa kaupunginteattereissa, ryhmäteattereissa ja osittain uudelta pohjalta muotoutuvassa, vireässä harrastajateatterikentässä. Uudella vuosituhannella sensitiivisyys erilaisia erityisryhmiä kohtaan on lisääntynyt, ja utopiasta koko kansan käsittävästä teatteriyleisöstä on luovuttu. Teatterikenttä on monipuolistunut, mutta koskeeko erikoistuminen vain suurimpia kaupunkeja?
Kevätpäiville tarjottavat esitelmät voivat käsitellä esimerkiksi
- kansanteatterin teoriaa ja estetiikkaa
- poliittisen teatterin teoriaa, perinnettä ja nykytilaa
- työväenteatterin perinnettä ja nykytilaa
- harrastajateatterin nykytilaa
- kaupunginteattereiden nykytilaa
- teatterin populaareja muotoja
Esitelmien toivottu pituus on 20 minuuttia, jonka päälle on varattu kymmenen minuuttia keskustelulle. Lähetä esitelmäehdotuksesi ma 10.2. mennessä Mikko-Olavi Seppälälle osoitteeseen mikko-olavi.seppala@helsinki.fi