(scroll down for the English version)
Toiseuden kysymys on monella tasolla läsnä nyky-yhteiskunnassa. Meitä puhuttavat pakolaisiin, maahanmuuttajiin, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin, syrjäytymiseen ja eriarvoistumiseen sekä uskonnollisiin ja poliittisiin ääri-ilmiöihin liittyvät kysymykset. Myös ihmisen ja eläimen välisen yhteyden pohdinnat ovat läsnä keskustelussa. Posthumanismi ja uusmaterialismi nostavat samansukuisia keskusteluja.
Miten esittävä taide ja esittävän taiteen tutkijat reagoivat näihin ilmiöihin? Miten niihin on reagoitu aikaisemmin esittävän taiteen historiassa? Mikä on taiteen ja tutkimuksen proaktiivinen rooli jännitteiden purkamisessa ja moniarvoisten ja monikulttuuristen, erilaisuuksia kunnioittavien ratkaisujen löytämisessä?
Toiseutta käsittelevät teoriat ja teoreettiset näkökulmat ovat moninaiset. Filosofi Emanuel Levinas on pohtinut kysymyksiä, jotka havahduttavat toisen ja toiseuden olemukseen vahvasti eettisistä perusteista lähtien. Voimme tuhota toiseuden, paeta toiseuden kohtaamista, jättää toiseuden huomioimatta tai sulauttaa toiseuden valtavirtaan. Levinasin mukaan toiseuden kunnioittaminen ja palveleminen on kuitenkin eettisesti paras vaihtoehto. Toiseuden kohtaaminen kasvokkain ja oman subjetiivisuutemme ymmärtäminen intersubjektiivisena kokonaisuutena ja dialogin välttämättömyys itseymmärrykselle hallitsevat monen muunkin fenomenologin ja eksistentiaalifilosofin ajattelua. Esimerkkinä vaikkapa Maurice Merleau-Ponty ja hänen näkemyksensä siitä miten toiseus toimii välineenä, joka auttaa meitä ymmärtämään omaa ruumiillista identiteettiämme. Simone de Beauvoirista lähtien feministinen filosofia on löytänyt toiseuden käsitteestä keskeisen teoreettisen mallin, ja tätä linjaa on jatkettu myös queerteoreettisissa tarkasteluissa. Postkolonialistisille teoreetikoille, esimerkiksi Homi Bhabhalle ja Gayatri Spivakille, toiseuden käsite on mitä keskeisin teoreettinen kulmakivi. Esittävän taiteen ja toiseuden analysointiin on tällä hetkellä olemassa sekä kiinnostavia käytännön esimerkkejä että toimivia teoreettisia lähtökohtia.
Julkaisuun tarjottavat tutkimusartikkelit voivat keskittyä esimerkiksi seuraaviin alueisiin:
– etnisen, kulttuurisen ja yhteiskunnalliseen luokkaan liittyvän toiseuden traditiot esittävässä taiteessa
– esittävän taiteen orientalismi ja sen kriittinen, postkolonialistinen tarkastelu
– feminismi, sukupuoli ja queer näyttämöllä
– posthumanistinen toiseus esityksissä
– vanhuus, lapsuus, sairaus tai vammaisuus toiseutena esityksissä
– toiseus esityksen valmistamisessa ja esitystilanteessa
– yleisön, vastaanottajan ja katsojan toiseus
– tilojen toiseus; julkiset, perifeeriset ja vaihtoehtoiset esitystilat
– elollisten ja ei-elollisten esittäjien toiseus
Vertaisarvioitujen tutkimusartikkeleiden lisäksi Näyttämö & tutkimus 7 toivottaa tervetulleiksi teemaan liittyvät puheenvuorot, polemiikit, haastattelut ja taiteellisten töiden esittelyt. Julkaisu tulee sisältämään myös katsauksia tutkimushankkeisiin sekä kirja-arvosteluja. Aikaisempien N & T -numeroiden tapaan tämäkin julkaisu tulee olemaan avoin verkkojulkaisu. Toimituskuntaan kuuluvat Anna Thuring, Tuija Kokkonen ja Anu Koskinen.
Tutkimusartikkeleiden abstraktit ja ehdotukset muista julkaistavista teksteistä pyydetään lähettämään 21.12.2016 mennessä osoitteeseen anna.thuring[at]bastu.net. Abstraktien suositeltava pituus on noin 300 sanaa ja sen lisäksi lähetetään 100 sanan mittainen biografia. Julkaisun kielinä ovat suomi, ruotsi ja englanti.
Valmiit artikkelit lähetetään toimituskunnalle 30.6.2017 mennessä. Näyttämö & tutkimus 7 julkaistaan vuoden 2018 aikana
Call for Papers
Performance and Otherness
Näyttämö & tutkimus 7
Näyttämö & tutkimus (Stage & Research) is a peer-reviewed, open-access publication of the Finnish Society for Theatre Research. The theme of the upcoming volume is Performance and Otherness. Editors of the publication are Anna Thuring (amthuring@gmail.com), Tuija Kokkonen (@uniarts.fi) and Anu Koskinen (@uniarts.fi).
In this context, otherness is understood broadly and covers such areas as ethnic and cultural, sexual and gender and post-humanist alterities. Age and disability are also possible areas for consideration, as well as discussion about audience as the other. Alternative performance spaces and performance technologies offer further possibilities for exploring the theme.
A wide range of theoretical approaches from postcolonial, feminist and queer theories to philosophical approaches to alterity are possible. Papers emerging from artistic research and applied performance practice are strongly encouraged.
Please send abstracts (300 words) and short biographies (100 words) to anna.thuring[at]bastu.net by December 21, 2016. Deadline for full papers is June 30, 2017. The volume will be published in 2018.